Koko päivän on saanut istua autossa ja on päässyt vain lyhyille jalottelutauoille, vaan täällä nuo ihmiset onneksi älysivät viedä minut kunnon kävelylenkille. Meillä olikin tosi mukavaa, tosin hetken aikaa ihmiset olivat tosi huonotuulisia sen jälkeen, kun yksi koira tuli kahden ihmisen kanssa meitä vastaan kapealla rantapolulla. Se toinen koira vähän räyhäsi minulle, niin pakkohan minunkin oli sanoa takaisin.
Se toisen koiran hihnanpäässä roikkunut täti olisi halunnut, että hänen koiransa olisi päässyt haistelemaan minun kanssa, mutta minun ihmiset kielsivät. Sitten se täti sanoi minun ihmisille, että haistelun kieltämällä ne tekee hallaa hänen koiralleen. Mitähän se tarkoitti, alkoikohan sillä toisella koiralla palella? En kyllä usko, kun sillä oli paksumpi turkki kuin minulla.
Kun olimme palaamassa takaisin, puskat vaan rytisi ja sama kolmikko tuli uudelleen polulle. Taas täti puhui haistelusta ja hallan tekemisestä ja antoi sen toisen koiran tulla pitkässä fleksissä lähelle. Minäkin huomasin, että se oli tyttökoira, enkä jaksanut niin kauhean rumasti sanoa enää sille, mutta vähän piti korottaa ääntä, kun sekin korotti. Ja kylläpä se tätikin korotti ääntään ja niinpä nuo minunkin ihmiset taisivat tehdä.
Nuo minun ihmiset puhuivat sitten kahdestaan jotain sellaista, että eihän hihnassa haistelussa välttämättä pahaa ole, mutta heidän mielestään se ei ollut tuossa tilanteessa hyvä juttu.
Mutta loppulenkki meni sitten ihan mukavissa merkeissä ja nytpä minä laitan nukkumaan oman maton päälle. Hyvää yötä, matka jatkuu huomenna!
Lähetetty Sony Ericsson -matkapuhelimella
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti